Johdanto
Dynaamisen kokonsa ja käytön yksinkertaisuuden vuoksi vektorit ovat C++:n yleisimmin käytettyjä tietorakenteita. Ne tarjoavat sinulle joustavuutta ja nopean elementtien haun mahdollistamalla kohteiden tallentamisen ja hakemisen yhdelle, vierekkäiselle muistilohkolle. Saat perusteellisen käsityksen vektorien käytöstä tässä opetusohjelmassa, kun tutkimme useita tapoja päästä käsiksi vektorielementteihin C++:ssa.
1. Elementtien käyttäminen indeksin perusteella
Niiden indeksien hyödyntäminen on yksi helpoimmista tavoista päästä käsiksi vektorielementteihin. Jokaiselle vektorin elementille määrätään indeksi, joka alkaa 0:sta ensimmäiselle elementille ja kasvaa 1:llä jokaiselle seuraavalle jäsenelle. Käytä alaindeksioperaattoria [] ja sopivaa indeksiä noutaaksesi tietyn indeksin elementin.
#include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; int firstElement = numbers[0]; // Accessing the first element int thirdElement = numbers[2]; // Accessing the third element std::cout << 'First Element: ' << firstElement << std::endl; std::cout << 'Third Element: ' << thirdElement << std::endl; return 0; } Lähtö:
First Element: 10 Third Element: 30
2. At()-jäsenfunktion käyttäminen
At()-jäsenfunktion käyttäminen on toinen tekniikka päästä vektorikohteisiin. At()-menetelmä tarjoaa rajojen tarkistuksen varmistaaksesi, että et käytä elementtejä, jotka ovat suurempia kuin vektori. Std::alueen_ulkopuolinen poikkeus heitetään, jos toimitetaan alueen ulkopuolella oleva indeksi.
#include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; int firstElement = numbers.at(0); // Accessing the first element int thirdElement = numbers.at(2); // Accessing the third element std::cout << 'First Element: ' << firstElement << std::endl; std::cout << 'Third Element: ' << thirdElement << std::endl; return 0; } Lähtö:
First Element: 10 Third Element: 30
3. Etu- ja takaosat
Lisäksi vektorit tarjoavat suoran pääsyn ensimmäiseen ja viimeiseen alkioonsa jäsenmenetelmien front() ja rear() kautta. Kun tarvitset vain pääsyn vektorin päätepisteisiin, nämä toiminnot ovat varsin hyödyllisiä.
#include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; int firstElement = numbers.front(); // Accessing the first element int lastElement = numbers.back(); // Accessing the last element std::cout << 'First Element: ' << firstElement << std::endl; std::cout << 'Last Element: ' << lastElement << std::endl; return 0; } Lähtö:
First Element: 10 Last Element: 50
4. Iteraattorien käyttäminen
Iteraattorit ovat tehokas työkalu navigointiin ja C++:n tarjoamien säiliöiden kohteiden saamiseen käsiksi. Vektorien iteraattoreita on kahta eri muotoa: begin() ja end(). End()-iteraattori osoittaa yhden paikan viimeisen elementin jälkeen, kun taas begin()-iteraattori osoittaa vektorin aloitusjäseneen. Voit käyttää vektorin kohteita iteroimalla sen yli käyttämällä näitä iteraattoreita.
#include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; // Accessing elements using iterators for (auto it = numbers.begin(); it != numbers.end(); ++it) { int element = *it; // Process the element std::cout << element << ' '; } std::cout << std::endl; return 0; } Lähtö:
10 20 30 40 50
5. Elementtien käyttö aluepohjaisella silmukalla
Aluepohjainen for loop, joka virtaviivaistaa iterointiprosessia hallitsemalla iteraattoreita automaattisesti, otettiin käyttöön C++11:ssä. Ylläpitämättä iteraattoreita, voit käyttää vektorikohteita käyttämällä tätä toimintoa.
#include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; // Accessing elements using a range-based for loop for (int element : numbers) { // Process the element std::cout << element << ' '; } std::cout << std::endl; return 0; } Lähtö:
10 20 30 40 50
6. Elementtien käyttäminen osoittimien avulla
Vektorit toteutetaan C++:ssa dynaamisesti luotuna taulukkona ja niiden elementtejä käytetään osoittimilla. Data() -jäsenfunktiota voidaan käyttää ensimmäisen elementin muistiosoitteen saamiseksi, ja osoitinaritmetiikkaa voidaan käyttää peräkkäisten alkioiden osoitteiden saamiseksi.
#include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; // Accessing elements using pointers int* ptr = numbers.data(); // Get the pointer to the first element for (size_t i = 0; i <numbers.size(); ++i) { int element="*(ptr" + i); process the std::cout << ' '; } std::endl; return 0; < pre> <p> <strong>Output:</strong> </p> <pre> 10 20 30 40 50 </pre> <p> <strong>7. Checking Vector Size</strong> </p> <p>Verify that the vector is not empty before attempting to access any of its elements. Use the size() member function to determine a vector's size. Accessing the elements of an empty vector will result in unexpected behavior.</p> <pre> #include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; if (!numbers.empty()) { // Access vector elements for (int element : numbers) { std::cout << element << ' '; } std::cout << std::endl; } else { std::cout << 'Vector is empty.' << std::endl; } return 0; } </pre> <p> <strong>Output:</strong> </p> <pre> 10 20 30 40 50 </pre> <p> <strong>8. Modifying Vector Elements</strong> </p> <p>When you have access to vector elements, you may change them in addition to retrieving their values. Using any of the access techniques, you may give vector elements new values.</p> <pre> #include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; numbers[2] = 35; // Modifying an element using index numbers.at(3) = 45; // Modifying an element using at() // Modifying the first and last elements numbers.front() = 15; numbers.back() = 55; // Printing the modified vector for (int element : numbers) { std::cout << element << ' '; } std::cout << std::endl; return 0; } </pre> <p> <strong>Output:</strong> </p> <pre> 15 20 35 45 55 </pre> <p> <strong>9. Handling Out-of-Range Access</strong> </p> <p>When utilizing indices to access vector elements, it's crucial to confirm that the index falls within the acceptable range. Accessing items that are larger than the vector will lead to unpredictable behavior. Make careful to carry out the necessary bounds checking if you need to access items based on computations or user input to prevent any mistakes.</p> <pre> #include #include // Function to get user input size_t getUserInput() { size_t index; std::cout <> index; return index; } int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; size_t index = getUserInput(); if (index <numbers.size()) { int element="numbers[index];" process the std::cout << 'element at index ' ': std::endl; } else handle out-of-range access 'invalid index. out of range.' return 0; < pre> <p> <strong>Output:</strong> </p> <pre> Enter the index: 2 Element at index 2: 30 </pre> <h3>Conclusion</h3> <p>The ability to access vector elements in C++ is essential for working with this flexible data format. Understanding the different approaches-including index-based access, iterators, pointers, and the range-based for loop-will enable you to reliably obtain and modify vector items as needed for your programmer. To prevent probable problems and undefinable behavior, bear in mind to handle bounds checking, care for vector size, and apply prudence.</p> <hr></numbers.size())></pre></numbers.size();> 7. Vektorin koon tarkistaminen
Varmista, että vektori ei ole tyhjä, ennen kuin yrität käyttää sen elementtejä. Käytä size()-jäsenfunktiota määrittääksesi vektorin koon. Tyhjän vektorin elementtien käyttäminen johtaa odottamattomaan toimintaan.
python vähentää
#include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; if (!numbers.empty()) { // Access vector elements for (int element : numbers) { std::cout << element << ' '; } std::cout << std::endl; } else { std::cout << 'Vector is empty.' << std::endl; } return 0; } Lähtö:
10 20 30 40 50
8. Vektorielementtien muokkaaminen
Kun sinulla on pääsy vektorielementteihin, voit muuttaa niitä sen lisäksi, että noutat niiden arvot. Millä tahansa pääsytekniikalla voit antaa vektorielementeille uusia arvoja.
#include #include int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; numbers[2] = 35; // Modifying an element using index numbers.at(3) = 45; // Modifying an element using at() // Modifying the first and last elements numbers.front() = 15; numbers.back() = 55; // Printing the modified vector for (int element : numbers) { std::cout << element << ' '; } std::cout << std::endl; return 0; } Lähtö:
15 20 35 45 55
9. Kantaman ulkopuolisen käytön käsitteleminen
Käytettäessä indeksejä vektorielementteihin pääsyssä on tärkeää varmistaa, että indeksi on hyväksyttävällä alueella. Vektoria suurempien kohteiden käyttäminen johtaa arvaamattomaan toimintaan. Varmista, että suoritat tarvittavat rajat, jos sinun on käytettävä kohteita laskelmien tai käyttäjän syötteen perusteella virheiden välttämiseksi.
#include #include // Function to get user input size_t getUserInput() { size_t index; std::cout <> index; return index; } int main() { std::vector numbers = {10, 20, 30, 40, 50}; size_t index = getUserInput(); if (index <numbers.size()) { int element="numbers[index];" process the std::cout << \'element at index \' \': std::endl; } else handle out-of-range access \'invalid index. out of range.\' return 0; < pre> <p> <strong>Output:</strong> </p> <pre> Enter the index: 2 Element at index 2: 30 </pre> <h3>Conclusion</h3> <p>The ability to access vector elements in C++ is essential for working with this flexible data format. Understanding the different approaches-including index-based access, iterators, pointers, and the range-based for loop-will enable you to reliably obtain and modify vector items as needed for your programmer. To prevent probable problems and undefinable behavior, bear in mind to handle bounds checking, care for vector size, and apply prudence.</p> <hr></numbers.size())> Johtopäätös
Kyky käyttää vektorielementtejä C++:ssa on välttämätöntä tämän joustavan tietomuodon käyttämiseksi. Erilaisten lähestymistapojen ymmärtäminen, mukaan lukien indeksipohjainen käyttö, iteraattorit, osoittimet ja aluepohjainen for loop, antaa sinulle mahdollisuuden hankkia ja muokata vektorikohteita luotettavasti ohjelmoijan tarpeen mukaan. Välttääksesi todennäköiset ongelmat ja määrittelemättömän käyttäytymisen, muista käsitellä rajojen tarkistusta, huolehtia vektorin koosta ja noudattaa varovaisuutta.