logo

Reititystaulukot tietokoneverkossa

Reitittimet:
Reititin on verkkolaite, joka välittää datapaketteja tietokoneverkkojen välillä. Tämä laite on yleensä kytketty kahteen tai useampaan eri verkkoon. Kun datapaketti tulee reitittimen porttiin, reititin lukee paketin osoitetiedot määrittääkseen, mihin porttiin paketti lähetetään. Esimerkiksi reititin tarjoaa sinulle Internet-yhteyden yhdistämällä lähiverkkosi Internetiin.



Kun paketti saapuu reitittimeen, se tutkii vastaanotetun paketin kohde-IP-osoitteen ja tekee reitityspäätökset sen mukaisesti. Reitittimet käyttävät Reititystaulukot määrittääksesi, mihin käyttöliittymään paketti lähetetään. Reititystaulukko listaa kaikki verkot, joiden reitit tunnetaan. Jokaisen reitittimen reititystaulukko on ainutlaatuinen ja tallennettu laitteen RAM-muistiin.

Reititystaulukko:
Reititystaulukko on joukko sääntöjä, joita usein tarkastellaan taulukkomuodossa ja joita käytetään määrittämään, mihin IP (Internet Protocol) -verkon yli kulkevat datapaketit ohjataan. Kaikki IP-yhteensopivat laitteet, mukaan lukien reitittimet ja kytkimet, käyttävät reititystaulukoita. Katso alta reititystaulukko:

 Destination Subnet mask Interface 128.75.43.0 255.255.255.0 Eth0 128.75.43.0 255.255.255.128 Eth1 192.12.17.5 255.255.255.255 Eth3 default Eth2>

Merkintä, joka vastaa oletuksena yhdyskäytävän määritys on verkkokohde 0.0.0.0 ja verkon peite (verkkopeite) 0.0.0.0. Oletusreitin aliverkon peite on aina 0.0.0.0.



IP-reititystaulukon merkinnät:
Reititystaulukko sisältää tiedot, jotka ovat tarpeen paketin välittämiseksi parasta polkua kohti määränpäähänsä. Jokainen paketti sisältää tietoa sen alkuperästä ja määränpäästä. Reititystaulukko antaa laitteelle ohjeet paketin lähettämiseksi seuraavaan hyppyyn reitillä verkon yli.

Jokainen reititystaulukon merkintä koostuu seuraavista merkinnöistä:

  1. Verkon tunnus:
    Reittiä vastaava verkon tunnus tai kohde.



  2. Aliverkon peite:
    Maski, jota käytetään yhdistämään kohde-IP-osoite verkkotunnukseen.

  3. Seuraava pysäkki:
    IP-osoite, johon paketti välitetään

  4. Lähtevä käyttöliittymä:
    Lähtevän liittymän paketin pitäisi mennä ulos päästäkseen kohdeverkkoon.

  5. Metrinen:
    Mittarin yleinen käyttö on osoittaa vähimmäismäärä humalaa (reitittimet ristissä) verkkotunnukseen.

Reititystaulukon merkintöjä voidaan käyttää seuraavantyyppisten reittien tallentamiseen:

  • Suoraan liitetyt verkkotunnukset
  • Etäverkkotunnukset
  • Isäntäreitit
  • Oletusreitti
  • Kohde

Kun reititin vastaanottaa paketin, se tutkii kohde-IP-osoitteen ja etsii sen Reititystaulukko selvittääksesi, mikä liitäntäpaketti lähetetään.

Miten reititystaulukot täytetään?
On olemassa tapoja ylläpitää reititystaulukkoa:

  • Suoraan yhdistetyt verkot lisätään automaattisesti.
  • Staattisen reitityksen käyttäminen .
  • Dynaamisen reitityksen käyttäminen .

Näitä reititystaulukoita voidaan ylläpitää manuaalisesti tai dynaamisesti. Sisään dynaaminen reititys , laitteet rakentavat ja ylläpitävät reititystaulukoita automaattisesti käyttämällä reititysprotokollia vaihtamaan tietoja ympäröivästä verkkotopologiasta. Dynaamisten reititystaulukoiden avulla laitteet voivat kuunnella verkkoa ja reagoida tapahtumiin, kuten laitehäiriöihin ja verkon ruuhkautumiseen. Pöydät varten staattiset verkkolaitteet Älä muuta, ellei verkonvalvoja muuta niitä manuaalisesti.

Reitin määritysprosessi (aliverkon tunnuksen löytäminen reititystaulukon avulla):
Oletetaan, että verkko on jaettu 4 aliverkkoon, kuten yllä olevassa kuvassa näkyy. Neljän aliverkon IP-osoitteet ovat:

200.1.2.0 (Subnet a) 200.1.2.64 (Subnet b) 200.1.2.128 (Subnet c) 200.1.2.192 (Subnet d)>

Sitten, Reititystaulukko sisäisen reitittimen ylläpitämä näyttää tältä:

Kohde Aliverkon peite Käyttöliittymä
200.1.2.0 255.255.255.192 a
200.1.2.64 255.255.255.192 b
200.1.2.128 255.255.255.192 c
200.1.2.192 255.255.255.192 d
Oletus 0.0.0.0 se on

Löytääkseen sen oikean aliverkko (aliverkon ID), reititin suorittaa datapaketissa mainitun kohde-IP-osoitteen ja kaikkien aliverkon maskien bittikohtaisen AND-toiminnon yksitellen.

  • Jos osumia esiintyy vain yksi, reititin välittää datapaketin vastaavassa rajapinnassa.
  • Jos osumia on useampi kuin yksi, reititin välittää datapaketin pisintä aliverkon peitettä vastaavassa rajapinnassa.
  • Jos vastaavuutta ei löydy, reititin välittää datapaketin oletusarvoa vastaavalla rajapinnalla.

Esimerkki-1: GATE-CS-2004 | Kysymys 55

Esimerkki-2: GATE IT 2006 | Kysymys 63

mikä on maven

Huomautus että reititystaulukot eivät ole erityisiä Cisco-laitteita varten. Jopa Windows-käyttöjärjestelmässäsi on reititystaulukko, joka voidaan näyttää route print -komennolla