Ketterä ohjelmistokehitys on a ohjelmistokehityksen metodologia joka arvostaa joustavuutta, yhteistyötä ja asiakastyytyväisyyttä. Se perustuu ketterään manifestiin, ohjelmistokehityksen periaatteisiin, joissa priorisoidaan yksilöt ja vuorovaikutus, toimivat ohjelmistot, asiakasyhteistyö ja muutokseen reagoiminen.
Ketterä ohjelmistokehitys on iteratiivinen ja inkrementaalinen lähestymistapa ohjelmistokehitys joka korostaa toimivan tuotteen nopean ja usein toimituksen tärkeyttä. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä kehitystiimin ja asiakkaan välillä sen varmistamiseksi, että tuote vastaa heidän tarpeitaan ja odotuksiaan.
Sisällysluettelo
- Miksi Agilea käytetään?
- 4 ketterän ohjelmistokehityksen perusarvoa
- 12 Ketterän ohjelmistokehityksen metodologian periaatteet
- Ketterä ohjelmistokehitysprosessi:
- Ketterä ohjelmistokehityssykli:
- Ketterän ohjelmistokehityksen suunnitteluprosessi:
- Esimerkki ketterästä ohjelmistokehityksestä:
- Ketterän ohjelmistokehityksen edut:
- Ketterän ohjelmistokehityksen haitat:
- Ketterän ohjelmistokehityksen käytännöt:
- Ketterän ohjelmistokehityksen edut perinteisiin ohjelmistokehitysmenetelmiin verrattuna:
Miksi Agilea käytetään?
- Aineellisen arvon luominen: Agile asettaa etusijalle konkreettisen arvon luomisen mahdollisimman pian projektissa. Asiakkaat voivat hyötyä luvattujen etujen varhaisesta toimittamisesta ja mahdollisuudesta nopeaan palautteeseen ja muutoksiin.
- Keskity lisäarvotyöhön : Ketterä metodologia kannustaa tiimejä keskittymään toimivien ja lisäarvoa tuottavien tuotteiden tuottamiseen, mikä vähentää ei-välttämättömiin tehtäviin käytettyä aikaa ja energiaa.
- Ketterä ajattelutapa: Ketterä edustaa muutosta kulttuurissa, joka arvostaa sopeutumiskykyä, yhteistyötä ja asiakkaan onnellisuutta. Se antaa tiimin jäsenille enemmän auktoriteettia ja edistää yhteistyöhaluista ja iloista työilmapiiriä.
- Nopea vastaus muutokseen: Agile edistää kulttuuria, jonka avulla tiimit voivat reagoida nopeasti jatkuvasti muuttuviin prioriteetteihin ja vaatimuksiin. Tämä sopeutumiskyky on erityisen hyödyllinen talouden tai teknologian aloilla, joilla on nopeita muutoksia.
- Säännölliset mielenosoitukset: Ketterissä tekniikoissa painotetaan voimakkaasti projektin edistymisen säännöllistä demonstrointia. Sidosryhmät voivat nähdä selkeästi projektin tilan, tulevat ongelmat ja tulevat uudet ominaisuudet tämän läpinäkyvyyden ansiosta.
- Monitoimitiimit: Agile edistää itseorganisoituvia, monialaisia tiimejä, jotka jakavat tietoa tehokkaasti, kommunikoivat tehokkaammin ja tuntevat olonsa enemmän yksiköksi.
4 ketterän ohjelmistokehityksen perusarvoa
Agile Software Development Methodology Manifesto kuvaa neljä ketterän ohjelmistokehityksen ydinarvoa.
4 ketterän arvot
- Yksilöt ja vuorovaikutukset prosessien ja työkalujen yli
- Toimiva ohjelmisto kattavan dokumentaation yli
- Asiakasyhteistyö sopimusneuvottelujen aikana
- Reagoi muutokseen suunnitelman noudattamisen kautta
12 Ketterän ohjelmistokehityksen periaatteet
Ketterä manifesti perustuu neljään arvoon ja kahteentoista periaatteeseen, jotka muodostavat perustan metodologioille.
12 Ketterän metodologian periaatteet
Näitä periaatteita ovat mm.
suunnittelukuvioita javassa
- Asiakastyytyväisyyden varmistaminen ohjelmistojen varhaisella toimituksella.
- Avoinna muuttuville vaatimuksille kehitysvaiheessa.
- Toimitetaan usein toimivia ohjelmistoja, joissa pääpaino on aikarajojen asettamisessa.
- Yhteistyön edistäminen yritysten sidosryhmien ja kehittäjien välillä elementtinä.
- Projektien jäsentäminen yksilöiden ympärille. Tarjoamalla heille tarvittavan ympäristön ja tuen.
- Priorisoi kasvokkain tapahtuva viestintä aina tarvittaessa.
- Toimivien ohjelmistojen pitäminen edistymisen mittana.
- Kehityksen edistäminen sallimalla ryhmien ylläpitää tahtia loputtomiin.
- Kiinnitä huomiota huippuosaamiseen ja hyviin suunnittelukäytäntöihin.
- Yksinkertaisuuden tunnustaminen ratkaisevana tekijänä, jonka tavoitteena on maksimoida tuottavuus minimoimalla työtä.
- Itseorganisoituvien ryhmien kannustaminen järjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen.
- Pohditaan säännöllisesti, kuinka tehokkuutta voidaan parantaa ja tehdä sen mukaisesti muutoksia.
Ketterä ohjelmistokehitysprosessi
Ketterä ohjelmistokehitys
- Vaatimukset kokoontuminen : Asiakkaan ohjelmistovaatimukset kerätään ja priorisoidaan.
- Suunnittelu: Kehitystiimi laatii suunnitelman ohjelmiston toimittamisesta, mukaan lukien kussakin iteraatiossa toimitettavat ominaisuudet.
- Kehitys: Kehitystiimi työskentelee ohjelmiston rakentamiseksi käyttämällä toistuvia ja nopeita iteraatioita.
- Testaus: Ohjelmisto testataan perusteellisesti sen varmistamiseksi, että se täyttää asiakkaan vaatimukset ja on laadukas.
- Käyttöönotto: Ohjelmisto otetaan käyttöön ja otetaan käyttöön.
- Huolto: Ohjelmistoa ylläpidetään sen varmistamiseksi, että se vastaa jatkossakin asiakkaan tarpeita ja odotuksia.
Ketterä ohjelmistokehitys on laajalti ohjelmistokehitystiimien käytössä ja sitä pidetään joustavana ja mukautuvana lähestymistapana ohjelmistokehitykseen, joka sopii hyvin muuttuviin vaatimuksiin ja ohjelmistokehityksen nopeaan tahtiin.
Ketterä on aikasidonnainen iteratiivinen lähestymistapa ohjelmistotoimitukseen, joka rakentaa ohjelmistoja asteittain projektin alusta lähtien sen sijaan, että yritetään toimittaa kaikki kerralla.
Ketterä ohjelmistokehityssykli
Katsotaanpa lyhyt yleiskatsaus siitä, miten kehitys tapahtuu ketterässä filosofiassa.
- konsepti
- alusta
- iterointi/rakentaminen
- vapauttaa
- tuotantoa
- eläkkeelle siirtyminen
Ketterä ohjelmistokehityssykli
- Vaihe 1: Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan kunkin mahdollisen projektin konsepti ja liiketoimintamahdollisuudet sekä arvioidaan projektin loppuun saattamiseen tarvittava aika ja työmäärä. Hankkeiden teknisen ja taloudellisen kannattavuuden perusteella hankkeet voidaan sitten priorisoida ja määrittää, mitkä niistä ovat kannattavia.
- Vaihe 2: Toisessa vaiheessa, joka tunnetaan nimellä Inception, asiakasta kuullaan alkuvaatimuksista, tiimin jäsenet valitaan ja rahoitus varmistetaan. Lisäksi tulisi laatia aikataulu, jossa esitetään kunkin joukkueen vastuut ja tarkka aika, jolloin kunkin sprintin työn odotetaan valmistuvan.
- Vaihe 3: Tiimit alkavat rakentaa toiminnallisia ohjelmistoja kolmannessa vaiheessa, iteraatiossa/konstruoinnissa, vaatimusten ja jatkuvan palautteen perusteella. Iteraatiot, jotka tunnetaan myös yksittäisinä kehityssykleinä, ovat ketterän ohjelmistokehityssyklin perusta.
Ketterän ohjelmistokehityksen suunnitteluprosessi
- Ketterässä kehityksessä suunnittelu ja toteutus ovat ohjelmistoprosessin keskeisiä toimintoja.
- Suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen sisältyy myös muita toimintoja, kuten vaatimusten selvittäminen ja testaus.
- Ketterässä lähestymistavassa iteraatio tapahtuu toimintojen välillä. Siksi vaatimukset ja suunnittelu kehitetään yhdessä, ei erikseen.
- Vaatimusten allokointi ja suunnittelun suunnittelu ja kehittäminen toteutetaan sarjassa. Toisin kuin perinteisessä mallissa, jossa suunnittelu- ja kehitysvaiheeseen siirtyminen edellyttää vaatimusten keräämistä, se antaa ketterälle kehitykselle lisää joustavuutta.
- Ketterä prosessi keskittyy enemmän koodin kehittämiseen kuin dokumentointiin.
Esimerkki ketterästä ohjelmistokehityksestä
Käydään läpi esimerkki ymmärtääksemme selkeästi, kuinka ketterä toimii. Ohjelmistoyhtiö nimeltä ABC haluaa tehdä uuden verkkoselaimen käyttöjärjestelmänsä uusinta versiota varten. Tehtävän määräaika on 10 kuukautta. Yrityksen johtaja määräsi kaksi nimettyä tiimiä Joukkue A ja Joukkue B tätä tehtävää varten. Tiimien motivoimiseksi yrityksen päällikkö sanoo, että ensimmäiselle selaimen kehittäjälle annettaisiin palkankorotus ja viikon mittainen täyssponsoroitu matkasuunnitelma. Villien matkafantasioidensa unelmien kanssa kaksi joukkuetta lähtevät verkkoselaimen matkalle. Joukkue A päätti pelata kirjan mukaan ja päätti valita Waterfall-mallin kehitystyötä varten. Tiimi B päätti raskaan keskustelun jälkeen ottaa uskonloikan ja valita Agilen kehitysmallikseen. A-joukkueen kehityssuunnitelma on seuraava:
- Vaatimusanalyysi ja kokoontuminen - 1,5 kuukautta
- Järjestelmän suunnittelu – 2 kuukautta
- Koodausvaihe – 4 kuukautta
- Järjestelmän integrointi ja testaus – 2 kuukautta
- Käyttäjän hyväksyntätesti – 5 viikkoa
Joukkueen B kehityssuunnitelma on seuraava:
- Koska tämä oli ketterä, projekti jaettiin useisiin iteraatioihin.
- Iteraatiot ovat kaikki samanpituisia.
- Jokaisen iteraation lopussa on toimitettava toimiva tuote uudella ominaisuudella.
- Sen sijaan, että käyttäisivät 1,5 kuukautta vaatimusten keräämiseen, he päättävät tuotteessa vaadittavat ydinominaisuudet ja mitkä näistä ominaisuuksista voidaan kehittää ensimmäisessä iteraatiossa.
- Kaikki jäljellä olevat ominaisuudet, joita ei voida toimittaa ensimmäisessä iteraatiossa, toimitetaan seuraavassa seuraavassa iteraatiossa prioriteetin perusteella.
- Ensimmäisten iteraatioiden lopussa tiimi toimittaa toimivan ohjelmiston ydinperusominaisuuksineen.
Tiimi on tehnyt parhaansa saadakseen tuotteen täydelliseen vaiheeseen. Mutta sitten nopeasti muuttuvan ympäristön johdosta yrityksen päällikkö keksi täysin uusia ominaisuuksia, jotka haluttiin ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti ja jotka halusivat työntää toimivan mallin kahdessa päivässä. Tiimi A oli nyt korjausvaiheessa, he olivat vielä suunnitteluvaiheessa eivätkä olleet vielä aloittaneet koodausta eikä heillä ollut toimivaa mallia näytettävänä. Lisäksi heidän oli käytännössä mahdotonta ottaa käyttöön uusia ominaisuuksia sen jälkeen vesiputous malli ei palata vanhaan vaiheeseen, kun siirryt seuraavaan vaiheeseen, mikä tarkoittaa, että heidän olisi aloitettava ruudusta yksi uudelleen. Siitä aiheutuisi suuria kustannuksia ja paljon ylitöitä. Joukkue B oli joukkuetta A edellä monissa asioissa, kaikki ketterän kehityksen ansiosta. Heillä oli myös toimiva tuote, jolla oli suurin osa perusvaatimuksista ensimmäisestä lisäyksestä lähtien. Ja uusien vaatimusten lisääminen oli heille helppoa. Heidän täytyi vain ajoittaa nämä vaatimukset seuraavalle lisäykselle ja sitten toteuttaa ne.
Edut Ketterä ohjelmistokehitys
- Ohjelmiston käyttöönotto on nopeampaa ja auttaa siten lisäämään asiakkaan luottamusta.
- Pystyy paremmin sopeutumaan nopeasti muuttuviin vaatimuksiin ja reagoimaan nopeammin.
- Auttaa saamaan välitöntä palautetta, jota voidaan käyttää ohjelmiston parantamiseen seuraavassa vaiheessa.
- Ihmiset – ei prosessia. Ihmiset ja vuorovaikutus ovat etusijalla kuin prosessit ja työkalut.
- Jatkuvaa huomiota tekniseen huippuosaamiseen ja hyvään suunnitteluun.
- Lisääntynyt yhteistyö ja viestintä: Ketterä ohjelmistokehityksen metodologia korostaa yhteistyötä ja viestintää tiimin jäsenten, sidosryhmien ja asiakkaiden välillä. Tämä johtaa parempaan ymmärrykseen, parempaan kohdistukseen ja kaikkien osallistujien lisääntyneeseen sisäänostoon.
- Joustavuus ja sopeutumiskyky: Ketterät menetelmät on suunniteltu joustaviksi ja mukautuviksi, mikä helpottaa vastaamista vaatimusten, prioriteettien tai markkinaolosuhteiden muutoksiin. Näin tiimit voivat nopeasti mukauttaa lähestymistapaansa ja keskittyä arvon tuottamiseen.
- Parempi laatu ja luotettavuus: Ketterissä metodologioissa painotetaan voimakkaasti testausta, laadunvarmistusta ja jatkuvaa parantamista. Tämä auttaa varmistamaan, että ohjelmisto toimitetaan laadukkaasti ja luotettavasti, mikä vähentää virheiden tai ongelmien riskiä, jotka voivat vaikuttaa käyttökokemukseen.
- Parempi asiakastyytyväisyys: Ketterät menetelmät asettavat etusijalle asiakastyytyväisyyden ja keskittyvät arvon tuottamiseen asiakkaalle. Ottamalla asiakkaat mukaan koko kehitysprosessiin tiimit voivat varmistaa, että ohjelmisto vastaa heidän tarpeitaan ja odotuksiaan.
- Lisääntynyt joukkueen moraali ja motivaatio: Ketterät menetelmät edistävät yhteistyökykyistä, kannustavaa ja positiivista työympäristöä. Tämä voi lisätä tiimin moraalia, motivaatiota ja sitoutumista, mikä voi puolestaan johtaa parempaan tuottavuuteen, laadukkaampaan työntekoon ja parempiin tuloksiin.
Haitat Ketterä ohjelmistokehitys
- Suurten ohjelmistoprojektien tapauksessa ohjelmistokehityksen elinkaaren alkuvaiheessa vaadittavaa panostusta on vaikea arvioida.
- Ketterä kehitys on enemmän koodikeskeistä ja tuottaa vähemmän dokumentaatiota.
- Ketterä kehitys on vahvasti riippuvainen asiakkaan panoksista. Jos asiakkaan näkemys lopputuloksesta on epäselvä, on erittäin todennäköistä, että projekti karkaa raiteiltaan.
- Kasvokkain kommunikointi on vaikeampaa suurissa organisaatioissa.
- Vain vanhemmat ohjelmoijat pystyvät tekemään sellaisia päätöksiä, joita kehitysprosessin aikana vaaditaan. Siksi uusien ohjelmoijien on vaikea sopeutua ympäristöön.
- Ennustettavuuden puute: Ketterä kehitys perustuu vahvasti asiakaspalautteeseen ja jatkuvaan iteraatioon, mikä voi vaikeuttaa projektien tulosten, aikataulujen ja budjettien ennustamista.
- Rajoitettu soveltamisalan hallinta: Agile Development on suunniteltu joustavaksi ja mukautuvaksi, mikä tarkoittaa, että laajuuden muutokset voidaan mukauttaa helposti. Tämä voi kuitenkin johtaa myös laajuuden hiipimiseen ja projektin laajuuden hallinnan puutteeseen.
- Testauksen painotuksen puute: Ketterässä kehitystyössä painotetaan enemmän toimivan koodin nopeaa toimittamista, mikä voi johtaa keskittymisen puutteeseen testaamiseen ja laadunvarmistukseen. Tämä voi johtaa virheisiin ja muihin ongelmiin, jotka voivat jäädä huomaamatta vasta projektin myöhemmissä vaiheissa.
- Joukkueen loppuunpalamisen riski: Ketterä kehitys voi olla intensiivistä ja nopeatempoista, ja siinä on usein sprinttejä ja määräaikoja. Tämä voi aiheuttaa paljon paineita joukkueen jäsenille ja johtaa burnoutiin, varsinkin jos joukkueelle ei anneta riittävästi lepo- ja palautumisaikaa.
- Rakenteen ja hallinnon puute: Ketterä kehitys on usein vähemmän muodollista ja jäsenneltyä kuin muut kehitysmetodologiat, mikä voi johtaa hallinnon ja valvonnan puutteeseen. Tämä voi johtaa epäjohdonmukaisiin prosesseihin ja käytäntöihin, mikä voi vaikuttaa projektin laatuun ja tuloksiin.
Agile on viitekehys, joka määrittelee, miten ohjelmistokehitystä tulee jatkaa. Ketterä ei ole yksittäinen menetelmä, se edustaa erilaisia menetelmiä ja käytäntöjä, jotka seuraavat manifestissa annettuja arvolauseita. Ketterät menetelmät ja käytännöt eivät lupaa ratkaista kaikkia ohjelmistoteollisuuden ongelmia (ei ohjelmistomalli koskaan pysty). Mutta ne varmasti auttavat luomaan kulttuurin ja ympäristön, jossa ratkaisuja syntyy.
Ketterä ohjelmistokehitys on iteratiivinen ja inkrementaalinen lähestymistapa ohjelmistokehitykseen. Se korostaa kehitystiimin ja asiakkaan välistä yhteistyötä, joustavuutta ja sopeutumiskykyä muuttuviin vaatimuksiin sekä toimivan ohjelmiston toimittamista lyhyissä iteraatioissa.
Ketterän kehityksen periaatteet linjaava Ketterä manifesti arvostaa yksilöitä ja vuorovaikutusta, toimivia ohjelmistoja, asiakasyhteistyötä ja reagointia muutoksiin.
hashmapin sisäinen toiminta
Käytännöt Ketterä ohjelmistokehitys
- Scrum: Scrum on ketterän ohjelmistokehityksen kehys, joka sisältää iteratiivisia syklejä, joita kutsutaan sprinteiksi, päivittäisiä stand-up-kokouksia ja asiakkaan priorisoimaa tuotevarastoa.
- Kanban: Kanban on visuaalinen järjestelmä, joka auttaa tiimejä hallitsemaan työtään ja parantamaan prosessejaan. Siinä käytetään taulua, jossa on sarakkeet edustamaan kehitysprosessin eri vaiheita, ja kortteja tai tarralapuja edustamaan työkohteita.
- Jatkuva integraatio: Jatkuva integrointi on käytäntö, jossa koodin muutokset yhdistetään usein jaettuun tietovarastoon, mikä auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriidat kehitysprosessin varhaisessa vaiheessa.
- Testilähtöinen kehitys: Test-Driven Development (TDD) on kehityskäytäntö, joka sisältää automaattisten testien kirjoittamisen ennen koodin kirjoittamista. Tämä auttaa varmistamaan, että koodi täyttää vaatimukset ja vähentää vikojen todennäköisyyttä.
- P ilma-ohjelmointi: Pariohjelmointi edellyttää, että kaksi kehittäjää työskentelevät yhdessä saman koodin parissa. Tämä auttaa parantamaan koodin laatua, jakamaan tietoa ja vähentämään vikojen todennäköisyyttä.
Ketterän ohjelmistokehityksen edut perinteisiin ohjelmistokehitysmenetelmiin verrattuna
- Lisääntynyt asiakastyytyväisyys: Ketterä kehitys edellyttää tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, mikä auttaa varmistamaan, että ohjelmisto vastaa asiakkaan tarpeita ja odotuksia.
- Nopeampi markkinoilletulo: Ketterä kehitys painottaa toimivan ohjelmiston toimittamista lyhyissä iteraatioissa, mikä auttaa saamaan ohjelmistot nopeammin markkinoille.
- Pienempi riski: Ketterä kehittäminen sisältää säännöllistä testausta ja palautetta, mikä auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmat kehitysprosessin varhaisessa vaiheessa.
- Parempi tiimiyhteistyö: Ketterä kehittäminen korostaa tiimin jäsenten välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota, mikä auttaa parantamaan tuottavuutta ja moraalia.
- Muutosmukavuus: Ketterä kehitystyö on suunniteltu joustavaksi ja mukautuvaksi, mikä tarkoittaa, että muutokset projektin laajuudessa, vaatimuksissa ja aikataulussa voidaan ottaa helposti huomioon. Tämä voi auttaa tiimiä vastaamaan nopeasti muuttuviin liiketoiminnan tarpeisiin ja markkinoiden vaatimuksiin.
- Laadukkaampi ohjelmisto: Ketterä kehitys painottaa jatkuvaa testausta ja palautetta, mikä auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmat kehitysprosessin varhaisessa vaiheessa. Tämä voi johtaa laadukkaampiin ohjelmistoihin, jotka ovat luotettavampia ja vähemmän alttiita virheille.
- Lisääntynyt läpinäkyvyys: Ketterä kehittäminen edellyttää jatkuvaa kommunikointia ja yhteistyötä tiimin ja asiakkaan välillä, mikä auttaa parantamaan läpinäkyvyyttä ja näkyvyyttä projektin tilasta ja edistymisestä. Tämä voi auttaa rakentamaan luottamusta asiakkaan ja muiden sidosryhmien keskuudessa.
- Korkeampi tuottavuus: Ketterä kehitys painottaa tiimityötä ja yhteistyötä, mikä auttaa parantamaan tuottavuutta ja vähentämään jätettä. Tämä voi johtaa toimivan ohjelmiston nopeampaan toimitukseen, jossa on vähemmän vikoja ja uudelleenkäsittelyä.
- Parannettu projektinhallinta: Ketterä kehitys painottaa jatkuvaa projektimittojen seurantaa ja mittaamista, mikä auttaa parantamaan projektin ohjausta ja päätöksentekoa. Tämä voi auttaa tiimiä pysymään raiteilla ja tekemään datalähtöisiä päätöksiä koko kehitysprosessin ajan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ketterä ohjelmistokehitys on suosittu lähestymistapa ohjelmistokehitykseen, joka korostaa yhteistyötä, joustavuutta ja toimivan ohjelmiston toimittamista lyhyissä iteraatioissa. Sillä on useita etuja perinteisiin ohjelmistokehitysmenetelmiin verrattuna, mukaan lukien lisääntynyt asiakastyytyväisyys, nopeampi markkinoilletulo ja pienempi riski.
Aiheeseen liittyvät julkaisut:
- Ketterä ohjelmistokehityksen metodologia | Puitteet, periaatteet ja edut
- 50 parasta ketterän ohjelmistokehityksen haastattelukysymystä