logo

Päätelmäsäännöt

Päätelmäsäännöt: Jokaista matematiikan lausetta tai mitä tahansa aihetta tukevat taustalla olevat todisteet . Nämä todisteet ovat vain joukko argumentteja, jotka ovat ratkaisevia todisteita teorian pätevyydestä. Argumentit ketjutetaan yhteen käyttäen Rules of Inferences -sääntöjä uusien väitteiden päättelemiseksi ja lopulta sen todistamiseksi, että lause on pätevä.

merkkijonofunktiot javassa

Sisällysluettelo



Määritelmät

  • Perustelu - Lausekkeiden sarja ja tiloissa , joka päättyy johtopäätökseen.
  • Voimassaolo - Deduktiivisen argumentin sanotaan olevan pätevä silloin ja vain, jos se saa muodon, joka tekee mahdottomaksi premissioiden olevan totta ja päätelmän siitä huolimatta väärän.
  • Virheet - Virheellinen perustelu tai virhe, joka johtaa virheellisiin argumentteihin.

Päätelmäsäännön taulukko

Päätelmän sääntö

Kuvaus

Asetustila (MP)



Jos P merkitsee Q:ta ja P on tosi, niin Q on tosi.

Mode Tollens (MT)

Jos P viittaa K , ja K on siis väärä P on väärä.



Hypoteettinen syllogismi (HS)

Jos P merkitsee Q:ta ja Q R:tä, niin P merkitsee R:tä.

Disjunktiivinen syllogismi (DS)

Jos P tai Q on tosi ja P on epätosi, niin Q on tosi.

Lisäys (Lisää)


Jos P on sitten totta P tai K on totta.

Yksinkertaistaminen (Simp)

Jos P ja Q ovat tosi, niin P on tosi

Konjunktio (Conj)

Jos P on tosi ja Q on tosi, niin P ja Q ovat tosia.

Argumentin rakenne: Määritelmän mukaan argumentti on lausesarja, jota kutsutaan premissiksi ja jotka päättyvät johtopäätökseen.

Tilat -p_{1},:p_{2},:p_{3},..., :p_{n}
Johtopäätös -q

if(p_{1}wedge p_{2}wedge p_{3}wedge … wedge p_{n}) ightarrow q on tautologia, silloin argumenttia kutsutaan päteväksi, muuten kutsutaan kelpaamattomaksi. Argumentti kirjoitetaan näin -

First PremiseSecond PremiseThird Premise...Nth Premise\therefore Conclusion

Päätelmäsäännöt

Yksinkertaisia ​​argumentteja voidaan käyttää rakennuspalikoina monimutkaisempien kelvollisten argumenttien rakentamiseen. Tietyt yksinkertaiset perustelut, jotka on todettu päteviksi, ovat erittäin tärkeitä niiden käytön kannalta. Näitä argumentteja kutsutaan päättelysäännöiksi. Yleisimmin käytetyt päättelysäännöt on taulukoitu alla -

Päätelmäsäännöt

Tautologia

Nimi

p, p ightarrow q, herefore q

(p ∧ (p → q)) → q

Asetustila

¬q, p → q, ∴ ¬p

(¬q ∧ (p → q)) → ¬p

Modus Tollens

p → q, q → r, ∴ p → r

((p → q) ∧ (q → r)) → (p → r)

Hypoteettinen syllogismi

¬p, p ∨ q, ∴ q

(¬p ∧ (p ∨ q)) → q

Disjunktiivinen syllogismi

p, ∴ (p ∨ q)

p → (p ∨ q)

Lisäys

(p ∧ q) → r, ∴ p → (q → r)

((p ∧ q) → r) → (p → (q → r))

Vienti

p ∨ q, ¬p ∨ r, ∴ q ∨ r

((p ∨ q) ∧ (¬p ∨ r)) → (q ∨ r)

Resoluutio

Samoin meillä on päättelysäännöt määrällisille lausumille -


Päätelmän sääntö

Nimi

∀xP(x)

Universaali instantiaatio

P(c) mielivaltaiselle c:lle

Universaali yleistys

tostring-menetelmä java

∃xP(x)

Eksistentiaalinen ilmentymä

P(c) joillekin c

Eksistentiaalinen yleistys

Katsotaanpa, kuinka päättelysääntöjä voidaan käyttää päätelmien tekemiseen annetuista argumenteista tai tarkistamaan tietyn argumentin pätevyys.

Esimerkki: Osoita, että hypoteesit Tänään iltapäivällä ei ole aurinkoista ja on kylmempää kuin eilen , Uimaan mennään vain jos paistaa aurinko , Jos emme mene uimaan, lähdemme kanoottiretkelle , ja Jos lähdemme kanoottimatkalle, sitten olemme kotona auringonlaskun aikaan johtaa johtopäätökseen Auringonlaskun aikaan ollaan kotona .

lajittelu tuples python

Ensimmäinen askel on tunnistaa ehdotukset ja käyttää lausemuuttujia edustamaan niitä.

p- Tänään iltapäivällä on aurinkoista q- On kylmempää kuin eilen r- Menemme uimaan s- Teemme kanoottimatkan t- Auringonlaskun aikaan ollaan kotona

Hypoteesit ovat - eg p wedge q ,r ightarrow p , eg r ightarrow s , jas ightarrow t . Johtopäätös on - t Johtopäätöksen tekemiseksi meidän on käytettävä päättelysääntöjä rakentaaksemme todisteet annettujen hypoteesien avulla. egin{tabular} hline Step & Reason hline hline 1. eg p wedge q & Hypothesis 2. eg p & Simplification 3. r ightarrow p & Hypothesis 4. eg r & Modus Tollens using (2) and (3) 5. eg r ightarrow s & Hypothesis 6. s & Modus Ponens using (4) and (5) 7. s ightarrow t & Hypothesis 8. t & Modus Ponens Using (6) and (7) hline end{tabular}

Resoluutioperiaate

Ymmärtääksemme resoluutioperiaatteen, meidän on ensin tiedettävä tietyt määritelmät.

  • Kirjaimellinen - Muuttuja tai muuttujan negaatio. Esim-p, eg q
  • Summa – Literaalien disjunktio. Esim-pvee eg q
  • Tuote - Literaalien konjunktio. Esim-p wedge eg q
  • Lauseke – Literaalien disjunktio eli se on summa.
  • Päättäväinen – Kaikille kahdelle lausekkeelleC_{1} jaC_{2} , jos on kirjaimellinenL_{1} sisäänC_{1} joka täydentää kirjaimellistaL_{2} sisäänC_{2} , sitten molempien poistaminen ja loput lauseiden yhdistäminen disjunktion kautta tuottaa toisen lauseenC .C kutsutaan liuottajaksiC_{1} jaC_{2}

Esimerkki päättelysäännöstä


C_{1} = pvee qvee rC_{2} = eg pvee eg s vee t

Tässä, eg p jap täydentävät toisiaan. Niiden poistaminen ja jäljellä olevien lauseiden yhdistäminen disjunktiolla antaa meilleqvee r vee eg svee t Voisimme ohittaa poistoosan ja yksinkertaisesti yhdistää lausekkeet saadaksemme saman ratkaisun t.since p vee eg p equiv T: and,: T vee q equiv q

Tämä on myös päättelysääntö, joka tunnetaan nimellä Resolution. Lause - JosC on ratkaisevaC_{1} jaC_{2} , sittenC on myös looginen seuraus /C_{1} jaC_{2} . Resoluutioperiaate - Annettu settiS lausekkeiden (resoluutio) vähennysC alkaenS on äärellinen sarjaC_{1}, C_{2},…, C_{k} lausekkeita siten, että jokainenC_{i} on joko lauseke S tai edeltävien lauseiden liuotti C ja C_{k} = C

Resoluutioperiaatteella voimme tarkistaa argumenttien paikkansapitävyyden tai tehdä niistä johtopäätöksiä. Muilla päättelysäännöillä on sama tarkoitus, mutta resoluutio on ainutlaatuinen. Se on itse valmis. Sinun ei tarvitsisi muuta päättelysääntöä päätelläksesi johtopäätöksen annetusta väitteestä. Tätä varten meidän on ensin muutettava kaikki premissit lausemuotoon. Seuraava askel on soveltaa niihin johtopäätössääntöä askel askeleelta, kunnes sitä ei voida enää soveltaa. Oletetaan esimerkiksi, että meillä on seuraavat tilat -

p ightarrow (qvee r)s ightarrow eg rpwedge s

Ensimmäinen askel on muuntaa ne lausemuotoon –

C_{1}: : eg pvee qvee r C_{2}: : eg svee eg rC_{3}: :pC_{4}: :sPäätöksestäC_{1}jaC_{2},C_{5}:: eg pvee qvee eg sPäätöksestäC_{5}jaC_{3},C_{6}:: qvee eg sPäätöksestäC_{6}jaC_{4},C_{7}:: qSiksi johtopäätös onq.

Huomautus: Seuraukset voidaan visualisoida myös kahdeksankulmiossa, kuten Se näyttää kuinka implikaatiot muuttuvat niiden olemassaolon ja kaikkien symbolien järjestyksen muuttuessa. GATE CS Corner kysymyksiä Seuraavien kysymysten harjoitteleminen auttaa sinua testaamaan tietosi. Kaikki kysymykset on esitetty GATEssa aiempina vuosina tai GATE Mock Tests -testeissä.

On erittäin suositeltavaa harjoitella niitä.

  • GATE CS 2004, kysymys 70
  • GATE CS 2015 Set-2, kysymys 13

Referenssit-

Johtopäätös – Päätelmäsäännöt

Logiikassa jokainen päättelysääntö johtaa tiettyyn johtopäätökseen annettujen premissien perusteella. Modus Ponens määrittää, että jos lause P merkitsee Q:ta ja P on tosi, myös Q:n on oltava tosi. Kääntäen Modus Tollens väittää, että jos P merkitsee Q:ta ja Q on epätosi, niin P:n on oltava epätosi. Hypoteettinen syllogismi laajentaa tätä päättelyä toteamalla, että jos P merkitsee Q:ta ja Q merkitsee R:tä, niin P merkitsee R:tä. Disjunktiivinen syllogismi väittää, että jos joko P tai Q on tosi ja P on epätosi, niin Q:n on oltava tosi. Lisäys osoittaa, että jos P on tosi, niin P tai Q on tosi. Yksinkertaistaminen määrää, että jos sekä P että Q ovat tosia, niin P:n on oltava tosi. Lopuksi konjunktio sanoo, että jos sekä P että Q ovat tosia, niin sekä P että Q ovat tosia. Nämä säännöt muodostavat yhdessä puitteet loogisten päätelmien tekemiselle annetuista lausunnoista.

Päätelmäsääntö – UKK

Mitä päättelysäännöt selittävät esimerkein?

Päätelmäsääntö, joka tunnetaan nimellä modus ponens. Se sisältää kaksi lausetta: yksi muodossa If p, sitten q ja toinen yksinkertaisesti ilmoittaa p. Kun nämä premisat yhdistetään, saadaan johtopäätös q.

Mitkä ovat 8 pätevää päättelysääntöä?

Ne kattavat myös kahdeksan pätevää päättelytapaa: modus ponens, modus tollens, hypoteettinen syllogismi, yksinkertaistaminen, konjunktio, disjunktiivinen syllogismi, lisäys ja rakentava dilemma

Mikä on esimerkki päätelmien ratkaisemisen säännöistä?

Jos sataa lunta, opiskelen diskreettiä matematiikkaa. Jos opiskelen diskreettiä matematiikkaa, saan A:n. Jos siis sataa lunta, saan A:n.

Esimerkki päättelysääntö: modus ponens?

  • Jos sataa (P), maa on märkä (Q).
  • Todellakin sataa (P).
  • Tästä syystä voimme päätellä, että maa on märkä (Q).

Tämä looginen prosessi tunnetaan nimellä modus ponens.

Mitkä ovat 7 päättelysääntöä?

Seitsemän yleisesti käytettyä päättelysääntöä logiikassa ovat:

Asetustila (MP)

Mode Tollens (MT)

Hypoteettinen syllogismi (HS)

Disjunktiivinen syllogismi (DS)

Lisäys (Lisää)

Yksinkertaistaminen (Simp)

Konjunktio (Conj)

Jos pidät techcodeview.com ja haluat osallistua, voit myös kirjoittaa artikkelin käyttämällä Katso artikkelisi ilmestyvän techcodeview.com-pääsivulle ja auta muita nörtejä. Kirjoita kommentteja, jos huomaat jotain väärin tai haluat jakaa lisätietoja yllä käsitellystä aiheesta.