Verkkoprotokollat ​​ovat joukko sääntöjä, jotka vastaavat tiedonsiirrosta verkon eri laitteiden välillä. Nämä protokollat ​​määrittelevät ohjeet ja käytännöt tiedon lähettämiselle ja vastaanottamiselle, mikä varmistaa tehokkaan ja luotettavan tiedonsiirron.

Mikä on verkkoprotokolla?

Verkkoprotokolla on joukko sääntöjä, jotka ohjaavat tiedonsiirtoa verkon eri laitteiden välillä. Se määrittää, mitä viestitään, miten se kommunikoidaan ja milloin se viestitään. Sen avulla liitetyt laitteet voivat kommunikoida keskenään sisäisistä ja rakenteellisista eroista huolimatta.

Kuinka verkkoprotokollat ​​toimivat?

On tärkeää ymmärtää, miten laitteet kommunikoivat verkon yli tunnistamalla verkkoprotokollat. The Open Systems Interconnection (OSI), yleisimmin käytetty malli, havainnollistaa kuinka tietokonejärjestelmät ovat vuorovaikutuksessa keskenään verkon kautta. Kahden verkkolaitteen välinen viestintämekanismi esitetään OSI-mallissa seitsemällä eri kerroksella. Jokainen OSI-mallin kerros toimii eri verkkoprotokollien perusteella. Jokaisella tasolla on yksi tai useampi protokolla verkkoviestintää varten. Verkko-verkko-yhteyksien mahdollistamiseksi esimerkiksi IP (Internet Protocol) reitittää tiedot ohjaamalla tietoja, kuten datapakettien lähde- ja kohdeosoitteita. Se tunnetaan verkkokerroksen protokollana.

bash elif

Verkkoprotokollien tyypit

Useimmissa tapauksissa viestintä verkon kautta, kuten Internet käyttää OSI malli . OSI-mallissa on yhteensä seitsemän kerrosta. Suojatut yhteydet, verkonhallinta ja verkkoviestintää ovat kolme päätehtävää verkkoprotokolla suorittaa. Protokollien tarkoitus on linkittää eri laitteita.

Protokollat ​​voidaan luokitella laajasti kolmeen pääluokkaan:

• Verkkoviestintä
• Verkostojohtaminen
• Verkkoturvallisuus

1. Verkkoviestintä

Tietoliikenneprotokollat ​​ovat todella tärkeitä verkon toiminnan kannalta. Ne ovat niin tärkeitä, että tietokoneverkkoja ei ole mahdollista muodostaa ilman niitä. Nämä protokollat ​​määrittelevät muodollisesti säännöt ja muodot, joiden kautta tietoja siirretään. Nämä protokollat ​​käsittelevät syntaksia, semantiikkaa, virheiden havaitsemista, synkronointia ja todennusta. Alla on mainittu joitakin verkkoviestintäprotokollia:

Hypertext Transfer Protocol (HTTP)

Se on kerroksen 7 protokolla, joka on suunniteltu siirtämään hyperteksti kahden tai useamman järjestelmän välillä. HTTP toimii a asiakas-palvelin malli , suurin osa tiedon jakamisesta verkossa tapahtuu HTTP:n kautta.

Transmission Control Protocol (TCP)

TCP asettelut luotettavan stream-toimituksen käyttämällä sekvensoitua kuittausta. Se on a yhteyssuuntautunut protokolla eli se muodostaa yhteyden sovellusten välille ennen minkään lähettämistä tiedot . Sitä käytetään tiedonsiirtoon verkon kautta. Siinä on monia sovelluksia, kuten sähköpostit , FTP , suoratoistomedia jne.

binääripuu java

User Datagram Protocol (UDP)

Se on yhteydetön protokolla, joka muodostaa perus mutta epäluotettavan viestipalvelun. Se lisää ei virtauksen ohjaus , luotettavuus tai virheen palautus toimintoja. UPD toimii tilanteissa, joissa luotettavuutta ei vaadita. Sitä käytetään, kun haluamme nopeamman tiedonsiirron monilähetys ja lähetys liitännät jne.

Border Gateway Protocol (BGP)

BGP on reititysprotokolla, joka ohjaa kuinka paketit kulkevat reitittimen läpi itsenäisessä järjestelmässä yhden tai useamman yhden organisaation ylläpitämän verkon kautta ja muodostavat yhteyden eri verkkoihin. Se yhdistää a:n päätepisteet JA muiden LAN-verkkojen kanssa ja se myös yhdistää eri lähiverkkojen päätepisteitä toisiinsa.

Address Resolution Protocol (ARP)

ARP on protokolla, joka auttaa yhdistämään loogiset osoitteet paikallisverkon kuitattuihin fyysisiin osoitteisiin. Näiden loogisten ja fyysisten osoitteiden yhdistämiseen ja korrelaation ylläpitämiseen käytetään ARP-välimuistina tunnettua taulukkoa.

Internet Protocol (IP)

Se on protokolla, jonka kautta tiedot lähetetään isännästä toiseen Internetin kautta. Sitä käytetään datapakettien osoittamiseen ja reitittämiseen, jotta ne pääsevät määränpäähänsä.

Dynamic Host Configuration Protocol (DHCP)

se on verkonhallintaprotokolla ja sitä käytetään menetelmään automatisoida laitteiden konfigurointi IP-verkoissa. A DHCP palvelin määrittää automaattisesti IP-osoite ja useita muita verkon laitteiden kokoonpanomuutoksia, jotta ne voivat kommunikoida muiden IP-verkkojen kanssa. sen avulla laitteet voivat myös käyttää erilaisia ​​palveluita, kuten NTP, DNS , tai mikä tahansa muu protokolla, joka perustuu TCP tai UDP .

2. Verkonhallinta

Nämä protokollat ​​auttavat kuvailemaan menettelyjä ja käytäntöjä, joita käytetään tietokoneverkon valvonnassa, ylläpidossa ja hallinnassa. Nämä protokollat ​​auttavat myös viestimään näistä vaatimuksista verkon yli vakaan viestinnän varmistamiseksi. Verkonhallintaprotokollia voidaan käyttää myös ongelmien karttoittaminen yhteydet isännän ja asiakkaan välillä.

Internet Control Message Protocol (ICMP)

Se on kerroksen 3 protokolla, jota verkkolaitteet käyttävät toiminnallisten tietojen ja virheviestien välittämiseen. ICMP käytetään raportoimaan ruuhista, verkkovirheistä, diagnostiikkatarkoituksiin ja aikakatkaisuista.

Simple Network Management Protocol (SNMP)

Se on kerroksen 7 protokolla, jota käytetään IP-verkon solmujen hallintaan. SNMP-protokollassa on kolme pääkomponenttia, esim. SNMP agentti, SNMP-hallinta ja hallittu laite. SNMP-agentilla on paikallinen tietämys hallinnan yksityiskohdista, se kääntää nämä tiedot muotoon, joka on yhteensopiva SNMP-hallinnan kanssa. Manager esittelee SNMP-agenteista hankittuja tietoja, mikä auttaa verkkohäiriöiden ja verkon suorituskyvyn tarkkailussa ja vianmäärityksessä.

Gopher

Se on eräänlainen tiedostojen hakuprotokolla, joka tarjoaa ladattavat tiedostot kuvauksineen helpottamaan tiedostojen hallintaa, noutoa ja etsimistä. Kaikki tiedostot on järjestetty etätietokoneeseen kerrostettuna. Gopher on vanha protokolla ja sitä ei juurikaan käytetä nykyään.

Tiedostonsiirtoprotokolla (FTP)

FTP on asiakas/palvelinprotokolla, jota käytetään tiedostojen siirtämiseen isäntätietokoneeseen tai sieltä pois. Sen avulla käyttäjät voivat ladata tiedostot, ohjelmat , verkkosivut ja muita asioita, jotka ovat saatavilla muissa palveluissa.

binäärihaku

Postitoimiston protokolla (POP3)

Se on protokolla, jota paikallinen sähköpostiohjelma käyttää sähköpostiviestien vastaanottamiseen etäsähköpostipalvelimelta TCP/IP-yhteyden kautta. Internet-palveluntarjoajien isännöimät sähköpostipalvelimet käyttävät myös POP3 protokollaa käyttäjilleen tarkoitettujen sähköpostien säilyttämiseen ja vastaanottamiseen. Lopulta nämä käyttäjät käyttävät sähköpostiohjelmaa tarkastellakseen postilaatikkoaan etäpalvelimella ja ladatakseen sähköpostinsa. Kun sähköpostiohjelma on ladannut sähköpostit, ne yleensä poistetaan palvelimilta.

Telnet

Se on protokolla, jonka avulla käyttäjä voi muodostaa yhteyden etätietokoneohjelmaan ja käyttää sitä, eli se on suunniteltu etäyhteyttä varten. Telnet luo yhteyden isäntäkoneen ja etäpäätepisteen välille etäistunnon mahdollistamiseksi.

3. Verkkosuojaus

Nämä protokollat ​​suojaavat tiedot verkon yli kulkevan liikenteen aikana. Nämä protokollat ​​määrittävät myös, kuinka verkko suojaa tiedot luvattomilta yrityksiltä poimia tai tarkastella tietoja. Nämä protokollat ​​varmistavat, että luvattomat laitteet, käyttäjät tai palvelut eivät pääse käsiksi verkon tietoihin. Ensisijaisesti nämä protokollat ​​riippuvat salauksesta tietojen suojaamiseksi.

setit javassa

Secure Socket Layer (SSL)

Se on verkon suojausprotokolla, jota käytetään pääasiassa arkaluonteisten tietojen suojaamiseen ja Internet-yhteyksien suojaamiseen. SSL mahdollistaa sekä palvelin-palvelimen että asiakas-palvelimen välisen viestinnän. Kaikki tiedot siirretään kautta SSL on salattu, mikä estää luvattoman pääsyn siihen.

Hypertext Transfer Protocol (HTTPS)

Se on HTTP:n suojattu versio. Tämä protokolla varmistaa turvallisen viestinnän kahden tietokoneen välillä, joissa toinen lähettää pyynnön selain ja toinen hakee tiedot osoitteesta verkkopalvelin .

Transport Layer Security (TLS)

Se on suojausprotokolla, joka on suunniteltu tietoturva ja yksityisyyttä Internetissä, sen toiminnallisuutta ovat salaus, tietojen eheyden tarkistaminen eli onko niitä peukaloitu vai ei, ja todennus. Sitä käytetään yleensä salattuun viestintään palvelimien ja verkkosovellusten välillä, kuten web-selain lataamaan verkkosivustoa, sitä voidaan käyttää myös viestien, sähköpostien ja VoIP .

Jotkut muut pöytäkirjat

Internet Message Access Protocol (IMAP)

• ICMP-protokollaa käytetään viestien hakemiseen sähköpostipalvelimelta. ICMP-sähköpostia käyttämällä käyttäjä voi tarkastella ja hallita sähköpostiviestejä järjestelmässään.

Session Initiation Protocol (SIP)

• SIP:tä käytetään video-, puhe- ja viestisovelluksissa. Tätä protokollaa käytetään kahden käyttäjän välisen istunnon aloittamiseen, hallintaan ja lopettamiseen heidän ollessaan yhteydessä.

Real-Time Transport Protocol (RTP)

• Tätä protokollaa käytetään äänen ja videon välittämiseen IP-verkon kautta. Tätä protokollaa käytetään SIP-protokollan kanssa äänen ja videon lähettämiseen reaaliajassa.

Rout Access Protocol (RAP)

• RAP:ia käytetään verkonhallinnassa. Se auttaa käyttäjää pääsemään lähimpään reitittimeen viestintää varten. RAP on vähemmän tehokas verrattuna SNMP .

Point To Point Tunneling Protocol (PPTP)

• Sitä käytetään VPN:n (Virtual Private Network) toteuttamiseen. PPTP-protokolla liittää PPP-kehyksen IP-datagrammiin lähetettäväksi IP-pohjaisen verkon kautta.

Trivial File Transfer Protocol (TFTP)

• TFTP on FTP:n yksinkertaistettu versio. TFTP:tä käytetään myös tiedostojen siirtämiseen Internetin kautta

Resurssin sijaintiprotokolla (RLP)

• RLP:tä käytetään resurssin, kuten palvelimen, tulostimen tai muiden laitteiden, määrittämiseen Internetin kautta käyttäjälle. Sitä käytetään resurssin paikallistamiseen asiakkaalle yleislähetyskyselyä varten.

Usein kysytyt kysymykset verkkoprotokollista – UKK

Mihin verkkoprotokollia tarvitaan?

Verkkoprotokolla on joukko sääntöjä, jotka osoittavat, kuinka tietoja siirretään eri samaan verkkoon kytkettyjen laitteiden välillä.

Mitä protokollapakettia käytetään Internetiä käytettäessä?

Internetiin pääsyssä käytetyt protokollat ​​ovat TCP ja UDP.

Mitä IP-monilähetyksellä tarkoitetaan?

IP-monilähetys määritellään ryhmäviestinnän tyypeiksi, joissa tietoja lähetetään samanaikaisesti useille tietokoneille.

merkkijono ti int

Mitkä ovat tärkeitä kuljetuskerroksen protokollia?

Tärkeitä kuljetuskerroksen protokollia ovat mm.

• Transmission Control Protocol (TCP).
• User Datagram Protocol (UDP).
• Stream Control Transmission Protocol (SCTP).

Mitkä ovat sovelluskerroksen tärkeitä protokollia?

Joitakin tärkeitä sovelluskerroksen protokollia ovat mm.

• Hyper Text Transfer Protocol (HTTP).
• Tiedostonsiirtoprotokolla (FTP).
• Simple Mail Transfer Protocol (SMTP).
• Domain Name System (DNS).

Mikä on DHCP:n täysi muoto?

DHCP:n täysi muoto on Dynamic Host Configuration Protocol.

Mikä on DHCP:n tehtävä?

DHCP:n tehtävänä on määrittää IP-osoite verkossa olevalle laitteelle automaattisesti.

Mikä on virtuaalinen lähiverkko verkkotoiminnassa?

A virtuaalinen lähiverkko (VLAN) on virtualisoitu linkki, joka yhdistää useita verkkosolmuja ja laitteita useista lähiverkoista yhdeksi loogiseksi verkkoksi.